Yhden miehen mielenosoitus Päteviä ratkaisuja maailman ongelmiin saattaa olla useita, mutta niiden löytymiseen on vain yksi tapa - viestintä, avoin ja rehellinen.

Yhden asian puolue

  • Yhden asian puolue

Sanotaan että Suomi on tietoyhteiskunta, sillä onhan meillä hyvä koulutustaso, koneita ja kännyköitä joka puolella, sekä Nokia ja avoimen lähdekoodin suunnittelija Linus Torvalds. Kaksi viimeistä tosin on jo jenkeissä, eikä pelkästään se että laajakaista ja tietokone on joka kylässä tee maasta vielä tietoyhteiskuntaa.

Se mahdollistaa kyllä, mutta se ei automaattisesti tarkoita että kaikki hyöty saataisiin kerättyä.

Voisi kuvitella että olisimme hyvin varautuneet teknologiseen mullistukseen, joka tuntuu vain kiihtyvän tablet-tietokoneiden ja 3D-tulostimien vallatessa markkinat seuraavan muutaman vuoden aikana. Entä sitten, kun varaosia voi tulostaa netistä mihin tahansa laitteeseen?

Noh, tekijänoikeutta emme voi päivittää internet -aikaan kunnallisvaalienkaan jälkeen. Kunnallisvaaleissa voimme kuitenkin tuoda vahvimman osaamisemme juuri sinne missä sitä tarvitaan, eli tietoyhteiskuntaymmärrystä kaupunginvaltuustoon.

 

Mikä selittää Viron ja Suomen terveydenhuollon IT-järjestelmien uudistuksen suuren hintaeron? 11 miljoonaa vs. 1,8 miljardia?

Kun virkamies ei itse tiedä, se kysyy konsultilta. Konsultti tietenkin tarjoaa hänen lompakolleen parasta tarjousta. Näin saadaan aikaan sopimus josta ei päästä irti, sillä ohjelmiston toimittanut yritys omistaa ohjelmakoodin myös jatkossa. Jos päivityksiä tai muutoksia halutaan tehdä, sopimus täytyy antaa joko samalle firmalle, tai ostaa koodi pois kovaan hintaan.

Avoimella lähdekoodilla toteutetussa ohjelmistossa ongelmaa ei ole. Isotkin projektit voidaan pilkkoa pienempiin osiin, tarjota pienemmille yrityksille sijainnista huolimatta ja jos yksi osa viivästyy tai ylittää budjetin, koko homma ei kaadu siihen. Tarvittaessa jopa toimittajaa voidaan vaihtaa vaivattomasti.

Jos on joku yksi asia mikä vaikuttaa kaikkiin yhteiskunnan toimintoihin, niin se on tietotekniikka. Tällä hetkellä hankinnat kuluttavat kohtuuttomasti veroeuroja, mutta samalla unohdetaan tietotekniikan jokapäiväiset mahdollisuudet. Etenkin sellaiset, jotka jakavat valtaa takaisin kansalle tieto- ja äänestyspalveluiden avulla.

 

Laaja asia

En siltikään voi sanoa Piraattipuoluetta yhden asian puolueeksi, vaikka paras tarjouksemme saattaa siltä näyttää. Haluamme kestävää kehitystä, kannatamme vihreitä arvoja ja moni suosisi yhteisön pyrkimyksiä omavaraisuuteen.

Ehdokkaamme eivät ole suoraan vasemmistoa, oikeistoa tai vihreitä, ei demareita eikä kristittyjä, vaan yhteinen suuntamme on parempi maailma, niillä eväillä ja haasteilla mitä nykyaika on meille mahdollistanut.

Paras tapa vaikuttaa ensi vuoden Piraattipuolueeseen on äänestää juuri sellaista Piraattia, mikä tuntuu itselleen sopivimmalta. Näin näytät millaiset teemat koet tärkeiksi, autat nostamaan uuden puolueen ikääntyneelle puoluekentällemme ja tuot edes yhden valtuutetun verran selkeää tietoyhteiskuntaymmärrystä puolustamaan veronmaksajaa kun seuraavaa it-hanketta aletaan toteuttamaan.

 

Kiitos lukemisesta, pyydän tutustumaan paikalliseen Piraattiin ja tarvittaessa luopumaan ennakkoluuloista. Parhaat kanavat ovat piiriyhdistyksesi verkkosivut, sosiaalinen media sekä paikalliset vaalimökit ja -paneelit.

Ehdokas 413 / Turku

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän reijoruotsalainen kuva
Reijo Ruotsalainen

Ihan asian tynkää tuossa on, mutta täytyy toki muistaa, että terveydenhuollon osalta ongelmana on lisäksi täysin eri käytännöt joka paikassa ja päätöksiä tekevien tahojen hillitön määrä. Eli haasteet on enemmän prosessien ymmärtämisessä kuin koodauksessa.
Jostain käsittämättömästä syystä suomessa on päätetty, että eduskunta päättää hoitojärjestelmän tavoitteista yksityiskohtaisesti, mutta jokaisen kunnan täytyy käyttää omaa sähläys systeemiä toteutuksessa.

Käyttäjän k4rv1n3n kuva
Tapani Karvinen

Eri mieltä kanssasi mutta myös samaa mieltä. Hankinnoissa on mm. byrokraattinen ongelma, mikä vaatii tilauksen määrittelemistä hyvin yksityiskohtaisesti määritellyillä toiminnoilla, joita sitten tuottajan tulee seurata.

Kun sitten saamme seuraavan julkisen IT-hankinnan joka kaatuu aina enteriä painaessa, virkamies voi sanoa toimineensa oikein ja tuottaja toimittaneensa juuri sitä mitä on tilattu, ilman tulosvastuuta.

Noin muutoin, hintalappuun vaikuttava ongelma on pääasiallisesti suljetun järjestelmän lähdekoodin omistusoikeudessa. Bisnekset tehköön niin kuin haluavat, mutta kunnan kannattaa miettiä jatkuvuutta niin pitkälle kuin mahdollista.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Terveydenhoitojärjestelmän oikeampi varsinainen hinta taisi olla vain 0,5 miljardia, loppu oli koulutuskustannuksia ja muuta sellaista. Itse en pidä 500 miljoonaa mitenkään järjettömänä noin laajalle järjestelmälle, kun katsoo paljonko vastaavat järjestelmät maailmalla ovat maksaneet. Kustannukset eivät ole lineaarisia maan koon mukaan. Kustannuksia voi tulla tosi yllättävistä jutuista ja jos ajatellaan, että tuo pitäisi integroida satoihin muihin järjestelmiin ja siirtää tiedot kymmenistä vanhoista järjestelmistä joita se korvaa, kustannukset eivät edes ole yllättäviä.

Vertaus Viroon ei ole kovin oleellinen, jos siellä rakennettiin tarkoitukseltaan paljon rajatumpi järjestelmä, eikä ollut vanhojen järjestelmien siirtymisongelmia. Lisäksi tietenkin kehittäjien palkkataso on hieman alhaisempi.

Yhtenä suurena virheenä pidän sitä, että uuden järjestelmän rakentamisessa katsottiin vain mikä olemassaoleva järjestelmä on kattavin. Jos kattavuus tulee siitä, että järjestelmää on kehitetty 60-luvun alkupuolelta ja se edelleen on sidoksissa sen aikaiseen teknologiaan, kertoo sidos merkittävästä jähmeysriskistä tulevaisuuden kehityksen kannalta. Jollain MUMPSilla tai vaikka COBOLilla kehitettävän järjestelmän kehityskustannukset voivat helposti olla moninkertaiset nykyaikaisiin teknologioihin verrattuna. Käytettävillä teknologioilla oikeasti on tosi paljon merkitystä.

Vaikka olen itsekin avoimen lähdekoodin kannattaja, ymmärrän kyllä ettei se aina ole helpoin liiketoimintamalli aivan kaikessa. Sikäli jos suljetuilla ohjelmistotuotteilla kyetään hajauttamaan kustannuksia käyttäjien kesken, on se myös käyttäjien etu, vaikka tradeoffina onkin vapauden menettäminen lukituksen kautta. Jos tehtävä on rajattu, ei vapauden menettäminen ole useimmille mikään ongelma, varsinkin jos standardoinnin ja avointen rajapintojen kautta kuitenkin säilytetään vapaus vaihtaa järjestelmää. Suljettu liiketoimintamalli on usein paljon helpompi. Avoimen lähdekoodin tuotteilla yleensä eletään palvelumyynnillä. Niillä ei aina ole aina mahdollista harjoittaa kannattavaa liiketoimintaa, jos tuote nimenomaisesti on tehty yhdenmukaiseksi yleistyökaluksi, joka ei räätälöintiä, integrointia tai koulutusta vaadi. Tässä voi ajatella vaikkapa tietokonepelejä.

Käyttäjän k4rv1n3n kuva
Tapani Karvinen

Tuota, jo olemassaolevan tiedon harmonisointikustannuksia (siirto uuteen järjestelmään) oli laskettu noin 7-800 miljoonaa euroa. Tässäkin hintaa kasvattava ongelma on se, että aiempien järjestelmien lähdekoodi on ohjelmistojen kehittäjien omaisuutta.

Jos sekä Pegasos että Effica (olemassaolevia järjestelmiä EI ole satoja) olisi toteutettu avoimella lähdekoodilla, hommasta selvittäisiin muutamalla miljoonalla kevyesti. Vikaan on toki menty jo useamman kymmentä vuotta, mutta ei se tarkoita että pään hakkaamista seinään kannattaisi jatkaa toiset kolmekymmentä vuotta. Varsinainen ongelma kun kuitenkin on sama: kuka omistaa lähdekoodin.

Keskustelun siirto liiketoimintavetoiseksi ei mielestäni kuulu asiaan mitenkään. Kunnat eivät ole bisneksiä, vaan niiden tulee ajatella ensisijaisesti asukkaiden etua. Suljetun lähdekoodin järjestelmät eivät kannata kenellekään muulle pitkällä tähtäimellä kuin palvelun toimittajalle, ja siksi kaikki yhteisölliset projektit kannattaisi toteuttaa avoimella lähdekoodilla.

Okei, riippuen alustasta, koodarit voivat olla kalliita, mutta ei hintalappua mitenkään miljardeihin saada avoimella lähdekoodilla. Harva edes ymmärtää että kyseinen terveydenhuoltojärjestelmän uudistuksen hintalappu ei sisällä järjestelmän kuin pääkaupunkiseudulle. Muut kunnat joutuvat maksamaan järjestelmän saamisesta vielä lisää 8-9 numeroisia summia.

Mitä Viron esimerkkiin tulee, niin totta, heillä ei ollut niin hajanainen lähtökohta kuin meillä Suomessa, mutta he kyllä saivat kattavamman järjestelmän sillä hinnalla. Ja jos palkkatasossa kerta on joku huomattavasti vaikuttava ero, ilmeisesti Suomen järjestelmälle palkatut koodaajat tienaavat vähintään viisinumeroista lukua per kuukausi.

Yksikään Suomen valtion IT-hankinta ei ole valmistunut ajallaan, tai sillä budjetilla mikä siihen on alunperin laskettu (lähde; Kai Kimppa, Turun yliopisto). Arvioin, että projektista tulee Olkiluoto 3:n vertainen, viivästymisineen ja kustannuksineen.

Vaikka terveydenhuollon kustannukset on noin 9 miljardia, 1,5 - 2 miljardia lisää ei ole missään nimessä pieni tai edes kohtuullinen hinta IT-järjestelmästä. Väitän, että kyse on kansakunnan näennäisesti pohjattoman taskun keventämisestä.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Jaajaa, että siirtymiset olivat niissä "muissa kustannuksissa"? Voi olla, en nyt löytänyt noita jaoitteluja.

"Jos sekä Pegasos että Effica (olemassaolevia järjestelmiä EI ole satoja)"

Organisaatioissa on usein valtavasti järjestelmiä eri tarkoituksiin. On laskutusta, kirjanpitoa, hankintaa, asiakirjahallintaa ja ties mitä. Muistelen, että esimerkiksi Turun kaupungilla oli käytössä jotain luokkaa 500 eri sovellusta. Terveydenhuollossa niihin epäilemättä lukeutuu kaiken maailman mittaus- ja analyysijärjestelmiä, jotka ovat usein täysin tehtävä- ja laitekohtaisia. Olen itsekin joskus tehnyt pelkästään yhden analyysilaitteen integrointeja yhteen terveyskeskuksen keskusjärjestelmään ja siinäkin vierähti jokunen kuukausi. Vastaavia voi olla maanlaajuisesti helposti satoja. Jos jokainen maksaa edes sadan tonnin luokkaa, ollaan heti kymmenissä miljoonissa, ja kokonaisjärjestelmän kompleksisuus ei välttämättä kasva lineaarisesti.

"Suljetun lähdekoodin järjestelmät eivät kannata kenellekään muulle pitkällä tähtäimellä kuin palvelun toimittajalle, ja siksi kaikki yhteisölliset projektit kannattaisi toteuttaa avoimella lähdekoodilla."

Mikä sitten on se pitkä tähtäin. Ongelma on, että aika moni ohjelmisto jäisi alkujaankin tekemättä ilman suljettua kaupallista liiketoimintamallia, silloin kun liiketoiminnan rakentaminen avoimen tuotteen ympärille on liian hankalaa. Jos nyt vaikkapa tiedän että maailmassa on tasan viisi asiakasta (vaikkapa ydinvoimaloita) jotka tarvitsevat juuri tietyn ohjelman, teen sen heille ilmaiseksi ja annan avoimena lähdekoodina ja päälle vielä kattavat ohjeet millä sitä voi mukauttaa omiin tarpeisiin, on se aika hukkaan heitettyä aikaa. Usein avoimen lähdekoodin projektit lähtevätkin käyttäjiltä itseltään, mutta siinä menetetään ne innovaatiot jotka lähtevät käyttäjäkunnan ulkopuolelta.

No nuo pelit ovat myös yksi esimerkki. Edes pelaajien etuna ei ole että ne olisivat avoimia, koska silloin huijaaminen olisi turhan helppoa, eivätkä saavutukset olisi vertailukelpoisia. Joitain harvoja poikkeuksia toki on.

Avoimen lähdekoodin tuotteet onnistuvat tyypillisesti ydinliiketoimintaa tukevana sivujuttuna, mutta tämä on usein liian rajoittavaa ollakseen kannattavaa. Pelienkin suhteen se itse tuote on se suunnilleen ainoa ydin mitä kukaan voi haluta.

"Vaikka terveydenhuollon kustannukset on noin 9 miljardia, 1,5 - 2 miljardia lisää ei ole missään nimessä pieni tai edes kohtuullinen hinta IT-järjestelmästä."

Terveydenhuollon kustannukset ovat Sitran mukaan n. 18 miljardia vuodessa ja kymmenen vuoden ajalla siis 180 miljardia, josta tuo järjestelmä siis tekisi 1%. Minustakin tuollainen panostus kuulostaa kohtuulliselta.

Voi myös olla väärä lähtökohta ajatella, että millä rahalla saadaan minimaalinen järjestelmä joka nippa-nappa on käyttökelpoinen, kun järkevämpää olisi ehkä pohtia kuinka mehukas systeemi saadaan tietyllä rahalla. Harva ihminen käy ostamassa autokaupasta mahdollisimman halpaa autoa, jonka ainoana vaatimuksena on että sillä pääsee eteenpäin.

Käyttäjän k4rv1n3n kuva
Tapani Karvinen Vastaus kommenttiin #6

Ok, miljardit meni väärin, siteerasin tuota televisiosta kuulemaani 9 miljardia, vaikka todellakin terveydenhuollon vuosikustannukset on tuplasti enemmän. Silti sanon että Suomesta on vaikea löytää veronmaksajan maksamaa IT-hanketta, joka olisi valmistunut ajallaan tai budjetillaan.

"Organisaatioissa on usein valtavasti järjestelmiä eri tarkoituksiin. On laskutusta, kirjanpitoa, hankintaa, asiakirjahallintaa ja ties mitä. Muistelen, että esimerkiksi Turun kaupungilla oli käytössä jotain luokkaa 500 eri sovellusta. Terveydenhuollossa niihin epäilemättä lukeutuu kaiken maailman mittaus- ja analyysijärjestelmiä, jotka ovat usein täysin tehtävä- ja laitekohtaisia."

Henkilöstöhallinto + muut paikalliset hallinnolliset toiminnot jää kuntien maksettavaksi, tai nimenomaan niiden vuoksi järjestelmää jopa joudutaan muokkaamaan: "Niiltä osin kuin niissä on integraatioita asiakas- ja potilastietojärjestelmiin, niihin tarvitaan mahdollisesti muutoksia hankkeen seurauksena."

"Ongelma on, että aika moni ohjelmisto jäisi alkujaankin tekemättä ilman suljettua kaupallista liiketoimintamallia, silloin kun liiketoiminnan rakentaminen avoimen tuotteen ympärille on liian hankalaa. Jos nyt vaikkapa tiedän että maailmassa on tasan viisi asiakasta (vaikkapa ydinvoimaloita) jotka tarvitsevat juuri tietyn ohjelman, teen sen heille ilmaiseksi ja annan avoimena lähdekoodina ja päälle vielä kattavat ohjeet millä sitä voi mukauttaa omiin tarpeisiin, on se aika hukkaan heitettyä aikaa."

? Käsittämätön esimerkki, sillä kyllähän avoimenkin lähdekoodin tuottajalle täytyy palkkaa maksaa. Toki, kun softa on toteutettu yhdelle "ydinvoimalalle", muilla on mahdollisuus kopioida se omaan käyttöön. Silloinkaan se tuskin toimii yksi yhteen, vaan heidän täytyy palkata vielä omat ohjelmoijansa tekemään oman hienosäätönsä softaan. Suurin osa duunista on valmista, joten selvitään vähemmillä kustannuksilla.

Viimeinen autokauppa-esimerkkisi sitten antaakin osviittaa miksi me keskustelemme toistemme ohi: olet sitä mieltä, että yhteisöä hyödyttävien järjestelmien rakentamisen tulee perustua nykyiselle liiketoimintamallille.

Itse olen eri mieltä; yhteisölliset toiminnot tulee olla mahdollisimman pitkälti yhteisesti toteutettuja, yhteisölle mahdollisimman edullisia ja aina yhteisön tarpeita vastaavaksi päivitettävissä (hiukan kuten lainsäädäntömmekin tulisi olla).

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos Vastaus kommenttiin #7

"Käsittämätön esimerkki, sillä kyllähän avoimenkin lähdekoodin tuottajalle täytyy palkkaa maksaa."

Ei tarvitse, jos tämä on jo mennyt tekemään sen ohjelman, jota ajattelee käyttäjän tarvitsevan.

Tarkoitin siis tapausta, jossa minulla on tietty innovaatio, josta uskoisin "ydinvoimaloiden" hyötyvän. Jos lähden heti toteuttamaan visiotani ja sitten kun se on valmis, yritän saada asiakkaan maksamaan kehityskustannukset, ei heidän siinä vaiheessa tarvitse maksaa enää mitään jos se oli avointa lähdekoodia.

Eli avoin lähdekoodi toimii hyvin tapauksessa, että tuoteidea ja kehitystyö saadaan myytyä asiakkaalle ennen kuin tuotetta on olemassa. Yleensä järkevät ihmiset kuitenkin mieluummin ostavat sellaista mikä on jo olemassa kuin sellaista mikä ehkä-on. Kauppahinta on juuri se mikä päällä lukee eikä pelkkä kustannusarvio, joka ehkä on jo kerrottu piillä, ehkä ei.

Epäilemättä aika suuri osa teknologiateollisuudesta perustuu juuri tähän, että tuottajalla on visio tuotteesta mitä se uskoo asiakkaiden tarvitsevan, mihin se investoi ja yrittää sitten saada myydyksi. Jos kaikki visiointi ja innovointi jää vain asiakkaiden varaan, suuri osa kehityksestä jää ehkä tekemättä.

Ja suljetun tuotteen kehittäjä voi laskea sen varaan, että kunkin asiakkaan tarvitsee maksaa ehkä vain 20% ..tai 0,001%... kehityskustannuksista. Jos lähdetään kehittämään avoimen lähdekoodin asiakasprojektina, ensimmäinen maksaa 100% ja loput 0%. Tietenkin tuollaiset asiakasprojektit ovat hieno juttu silloin, kun sillä yhdellä on niin paljon varaa.

"Toki, kun softa on toteutettu yhdelle "ydinvoimalalle", muilla on mahdollisuus kopioida se omaan käyttöön. Silloinkaan se tuskin toimii yksi yhteen, vaan heidän täytyy palkata vielä omat ohjelmoijansa tekemään oman hienosäätönsä softaan. Suurin osa duunista on valmista, joten selvitään vähemmillä kustannuksilla."

...ja jos palkkaavat "omat ohjelmoijansa" tekemään tuon sovituksen, minun ei kannattanut tehdä softaa lainkaan. Varsinkaan ei kannata tehdä siitä helposti sovitettavaa, eikä dokumentoida sitä...

Hain tuossa nyt "ydinvoimalalla" tapauksia, joissa käyttäjäkunta on melko rajattu ja kyseessä hyvin erikoisohjelmisto. ...ja jota ehkä ei edes haluta yleiseen levitykseen.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Mikä selittää Viron ja Suomen terveydenhuollon IT-järjestelmien uudistuksen suuren hintaeron? 11 miljoonaa vs. 1,8 miljardia?

Ilonen asia, jos joku vielä toimii ja onnistuu meän terveyenhuollossa.

Mie uskon, siis luulen, että terveyshuollon päättäjät ei tajua eikä ossaa tuota it-asiaa ja tuhlaavat ilosesti meän verorahoja himphamphuun.

Käyttäjän k4rv1n3n kuva
Tapani Karvinen

Nyt vaalimökille, mutta jotta asia ei jäisi ihan täysin meidän kahden mielipide-erojen väännöksi, rakenna ihmeessä oma mielipiteesi.

potilastietojärjestelmäuudistuksen koko suunnitelman voit lukea täältä:
http://www.hel.fi/static/taske/apotti/APOTTI%20Han...

Toimituksen poiminnat

Sivut