Yhden miehen mielenosoitus Päteviä ratkaisuja maailman ongelmiin saattaa olla useita, mutta niiden löytymiseen on vain yksi tapa - viestintä, avoin ja rehellinen.

Voiko sanomalehteen luottaa?

  • SS: Kannabis masentaa salaa
    SS: Kannabis masentaa salaa

Oli aihe mikä tahansa, media on pääasiallinen mielipiteiden muokkaaja. Vain ne joilla on omakohtaista tutkimustietoa aiheesta voivat vahvistaa tai tyrmätä viestintävälineen viestin. Kaksi kultaista sääntöä pätee, "kaikki ovat tasa-arvoisia, toiset vain tasa-arvoisempia kuin toiset" ja "vastuu lepää lukijalla."

Syyskuun 11, Suomen vieminen rahaliittoon tai vaikkapa päivän kuuma puheenaihe, tapausten tärkein tietolähde on viranomainen. Terrori-iskun jälkimainingeissa valtiovalta syytti Bin Ladenia, vaikka jo tuolloin osa yhdysvaltain tiedustelusta oli sitä mieltä ettei pieni Afganistanilainen järjestö kykene iskuun. Sauli Niinistö vuorostaan vakuutti ettei EU -jäsenyys tarkoita markasta luopumista, mutta myöhemmin tuli siihen tulokseen että asia oli jo päätetty kun Suomesta tuli EU-jäsen.

Kannabis puhuttaa tänään, ja vaikka väkisinkin joudun ottamaan esille useita yleisesti hyväksymättömiä näkökulmia, pointtini on tämä: medialukutaito on nykypäivän tärkein taito tiedonhakutaitojen lisäksi, viestintävälineestä riippumatta.

Tämä kirjoitus pyrkii tuomaan esille käytännön esimerkein tärkeimmät niistä keinoista, joilla yleistä mielipidettä pyritään muovaamaan.

 

Mielikuvien rakentamisen jalo taito

Ensimmäisenä kannattaa kiinnittää huomio niihin tahoihin ja lähteisiin jota artikkelissa käytetään viestin tueksi. SS:n artikkelia varten on haastateltu poliisia ja Irti Huumeista ry:n puheenjohtajaa. Muina lähteinä on käytetty Käypä Hoito -aineistoa ja THL:n viimeisintä raporttia aiheesta. Jos lähteellä on mahdollista hyötyä välittämästään viestistä, siihen kannattaa suhtautua aina varauksella.

Toisena kannattaa tarkistaa se, onko aihe saanut lehdessä tasapuolisen käsittelyn. SS:n artikkelia varten ei ole haastateltu yhtään kannabiksen dekriminalisointia ajavaa tahoa, vaikka heitä kyllä löytyy julkisuudesta. Yksipuolisella uutisoinnilla varmistetaan, että viesti on sellainen kuin sen halutaan olevan.

Kolmas huomio liittyy itse viestiin ja sen tuomiin mielikuviin. Artikkeli, joka vähättelee tai suurentelee yksittäisen osa-alueen merkitystä rajaamalla keskustelun kapealle alueelle tilastoilla tai yleisnimityksillä, antaa lukijalle mielikuvan joka ei vastaa totuutta. Näin media epäonnistuu tehtävässään tuoda puheenaiheet tasapuoliseen tarkasteluun, mikä vuorostaan on karhunpalvelus koko yhteisölle. Esimerkiksi, SS:n artikkelin painopiste on alaikäisissä, vaikka kannabiksen laillistamispyrkimyksissä on kyse vain täysi-ikäisten oikeudesta.


Savon Sanomien suuri kannabisartikkeli

Sanat välittävät viestin. Sanat määrittävät millaisena lukija kokee viestin. Sanoilla kontrolloidaan viestin tuomia mielleyhtymiä hyvinkin tarkasti. Savon Sanomat antaa meille monta hyvää esimerkkiä, miten viestistä tehdään todellisuutta pelottavampi valikoimalla sanoja, vääristelemällä syy- ja seuraussuhteita ja jopa törkeisiin ylilyönteihin sortumalla.

"Vaarattomia huumeita ei ole olemassakaan."

Suurimmalle osalle artikkelin lukijoista tämä sattuu silmään ensimmäisenä sijoittelun vuoksi. Koska yliannostuksen kaltaista kuoleman vaaraa ei kuitenkaan ole, olisi tiedonvälityksen kannalta totuudenmukaisempaa puhua kannabiksen haitallisuudesta.

"Kannabis lisää ahdistusoireita."

Kyllä, rikolliseksi leimautuminen aiheuttaa ahdistusta. Kyse ei ole itse päihteestä, vaan siitä että käyttäjästä tulee rikollinen vaikka teolla ei ole uhria.

"Joukko aktiivisia kannabiksen käyttäjiä, kasvattajia ja myyjiä kerää nimiä kansalaisaloitteeseen..."

Itse asiassa, kansalaisaloitteen tekijöiden pitäisi viedä tämä käräjäoikeuteen. Kyse on julkisesta herjaamisesta ilman näyttöä.

"Kannabis on alle 20-vuotiailla suurin syy hakeutua huumehoitoon."

Toistaiseksi kaikissa lukemissani artikkeleissa on unohdettu, että poliisi suorittaa kyseistä hoitoonohjausta kun tekijä on nuori ensikertalainen. Näin henkilö välttyy sakoilta ja muilta seuraamuksilta. Kyse on todennäköisesti siitä, että toimittajat eivät ymmärrä koko kuvaa, eikä huomio tilastojen aiheuttamasta vääristymästä siksi pääse lukijoiden tietoisuuteen.

"Yhä useampi kannabiksen käyttäjä käyttää masennus- tai ahdistuslääkkeitä."

Onko kannabiksen käyttö syy vai seuraus? Onko kannabiksen käytön laittomuus ja sen aiheuttama (edes potentiaalinen) syrjintä esim. työelämässä masennuksen syy vai seuraus?

"Nuorten miesten asenne on, että kannabis on terveellisempää kuin alkoholi tai tupakka"

Tämä on tutkittu ja useasti julkaistu fakta, ei mikään "asenne".

 

Psykoosi! Psykoosi!

Artikkelin mielenterveyspelottelut keskittyvät nimenomaan nuoriin käyttäjiin, enkä tätä kiellä. Olen itse todistanut nuoren tytön kannabispsykoosia työskennellessäni ravintolan järjestyksenvalvojana. Näky ei ole kaunis, ja ilmiö todellinen. Sen sijaan sana psykoosi herättää lukijassa mielikuvia, joille on hyvin vähän todellisuuspohjaa ellei sellaista tilannetta ole sattunut kokemaan tai todistamaan.

Paras tapa kontrolloida päihteen päätymistä alaikäisten käsiin onkin tehdä siitä laillista tiskin-yli -myyntitavaraa täysi-ikäisille, ja koventaa lainsäädäntöä sekä valvontaa siltä osin mikä koskee päihteiden luovuttamista alaikäisille. Lainsäädännön tulisi koskea niin alkoholia kuin tupakkaakin.

Tämä huomioiden, kannabiskeskustelun tulisi keskittyä täysi-ikäisten oikeuteen päättää omasta kehostaan, mikä myös laajentaisi lääketieteellisen, psykiatrisen ja sosiologisen tutkimustyön mahdollisuuksia. Näkökulma ja sen vastineet jää kuitenkin Savon Sanomilta raportoimatta - pitkälti sen vuoksi, ettei artikkelia varten ole haastateltu yhtään dekriminalisaatiota ajavaa tahoa.


Miksi Savon Sanomat sitten julkaisee tällaisen artikkelin ja antaa sille runsaasti palstatilaa?

Parhaan arvaukseni mukaan lehti pyrkii palvelemaan lukijakuntaansa, jolle iän ja levikin vuoksi sopii paremmin artikkelin välittämä viesti, kuin asiapitoisempi, sovittelevampi tai ongelmiin ratkaisua etsivämpi juttu. Kyse ei ole siitä, että haluttaisiin rakentaa terveempää yhteiskuntaa, vaan siitä, että lehden on tuotettava myös tulevaisuudessa. Lyhyesti siis, oma lehmä ojassa.

Kirjoittaja on toimittajakoulutuksen saanut mediakriitikko.
Tykkäsitkö artikkelista? Tykkää myös facebookissa!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Matias Härkönen

Itse suhtaudun kannabiksen käyttöön lähinnä samalla lailla kun alkoholiin, käyttäkööt ne jotka haluaa, kunhan eivät häiritse toisia eikä siitä aiheudu suurta haittaa yhteiskunnalle. Esim. vahvempien huumeiden käyttäjät ovat usein myös kunnostautuneet erinäisissä rikoksissa.

Sen sijaan en millään ymmärrä, miksi yhteiskunta suostuu maksamaan näiden käytöstä koituvat haitat. Mielestäni näihin pitäisi käyttää samaa periaatetta kuin esim. auton ajamisesta kännissä. Jos kolaroit kännissä, vakuutus ei maksa. Jos lyöt kännissä jotakuta, maksat hänen hoitonsa (tiedän esim. aivovamma tapauksen) ja kaikki muutkin kustannukset jotka koituu siitä.

Sama juttu pössyttelyn kanssa. Jos joudut psykoosin tjms, niin siten vaan ulosmitataan vaikka omaisuus jos joutuu hoitoon. Ihmisen omalla vastuulla nämä asiat tulisi olla.

Käyttäjän k4rv1n3n kuva
Tapani Karvinen

Menee hiukan aiheen ohi, mutta ei jeesustella sillä tiesin että tähän tarrataan mieluummin kuin itse aiheeseen - eli luotettavaan tiedonvälitykseen.

Toki, aiheutetut vahingot tulee korvata. Tämä tarkoittaisi toisaalta myös sitä, että psykoositapauksessa potilas voisi kieltäytyä laitoshoidosta, vaikka etukäteen ja varmuuden varalle.

Itse kokisin parempana että kannabismarkkinat myönnettäisiin todelliseksi ilmiöksi, jolloin haittaveron mukana tulevat varat riittäisi myös alkoholiongelmaisten hoitoon.

Käyttäjän k4rv1n3n kuva
Tapani Karvinen

Lisää lentäviä lauseita, jotka kertovat tarkoitushakuisuudesta:
"Kannabista ei pysty käyttämään niin ettei käyttäytymisongelmia tulisi lainkaan."
"...he jotka käyttävät ruiskuhuumeita, ovat 99-prosenttisesti käyttäneet ensin kannabista..."
"...aloitettu kampanja, jolla kannabiksen käyttäjiä yritetään saada lisää..."
"Minkään muun kuin kannabiksen käyttäjät eivät aja päihteensä asiaa..."
"Netissä on huomattavasti enemmän kannabiksesta kehiteltyjä myönteisiä kirjoituksia..."
"He myyvät rouhetta alaikäisille..."

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

T.K.>Voiko sanomalehteen luottaa?

oooooooooooo

Tottakai. Onhan siinä horoskooppikin.

Käyttäjän jonnapurojarvi kuva
Jonna Purojärvi

Surullisinta lienee tuo psykoosi!-huutelu. Mitä enemmän psykooseja on tutkittu, sitä selvemmäksi on käynyt, että taustalla on vakavia ongelmia. Usein äärimmäisen traumaattisia tapahtumia, joita ei ole kyetty vaikkapa kehittyneisyyden vuoksi vielä käsittelemään. Se, että kannabis herkistää psykoosin laukaisemista, on jopa usein monille pelastusreikä. Löydetään niitä ongelmia, jotka ovat todellisuudessa psykoosin tekijänä olleet - jos vain osataan jättää itse kannabis pois suurimpana ongelmatekijänä. Liian monen ongelmat jäävät varjoon vain sen tähden, että keskitytään hoidossa vain huumeongelmaan, eikä todellisiin mieltä sekoittaviin ongelmiin. Kaikenlisäksi mitä vahvemmin kannabis liitetään psykoosiin, sitä vahvemmin jokainen psykoosin läpikäynyt leimataan kannabiksen käyttäjäksi.

On olemassa jopa terapiamuotoja, joilla pyritään saamaan psykoosi aikaiseksi, jotta traumahistoriaan päästään tutustumaan paremmin. Se kun on eräänlainen hypnoositila kuitenkin. On äärimmäisen harmillista, ettei näitä faktoja oteta huomioon, vaikka nimenomaan suomalainen tutkimus on päässyt vahvoillekin jäljille siitä, kuinka traumaattinen historia tai tapahtuma on käytännössä aina olemassa psykoosiin sairastuneen ihmisen osalta. Pelkästään lähipiirin sairas ajattelumaailma voi herkemmän ihmisen hajottaa, eikä yhtään ihme ole, mikäli tällaisessa yhteiskunnassa psykoosiherkkyys on nuorilla ihmisillä hyvinkin korkealla. Arvot ovat muuttuneet ja arkielämän järjettömyys ahdistaa ja puristaa jopa eksinstentiaalisiin kriiseihin, joiden on myös todettu olevan niin skitsofrenian kuin psykoosienkin laukaisutekijöitä. Sitä kokee olevansa niin ulkopuolinen, erilainen, mutta ennenkaikkea vääränlainen - ja mieli pirstoutuu.

Moni psykoosin läpikäynyt on kokenut koko elämänsä olleen jollain tapaan vääränlainen, vaikka todellisuudessa lähipiirissä onkin ollut ne ongelmat, joita ei vain haluta kohdata. Kun kaikki tuntuvat silti menevän niillä kieroutuneilla raiteillaan, on sekin traumatisoivaa katsoa vierestä, ihmetellä, mitä nämä ihmiset oikein tekevät. Ymmärtämättömänä katselee järjettömyyttä. Jos psykoosi on johtanut hoitojaksoon, mahdollisesti mieli saadaan raiteilleen ainakin joksikin aikaa - mutta mikäli lähipiirissä käyttäydytään ja toimitaan edelleen järjettömillä tavoilla ja psykoosin sairastanut "luonnollisesti" leimattu hulluksi, on psykoosin uusiutumisriski hyvin korkea. Useimmissa tapauksissa psykoosin sairastanut henkilö on ajatusmaailmaltaan lähipiirinsä tervein, psykoottisia hetkiään lukuunottamatta. Kuka sitten on hullu ja kuka ei..

Mutta ai niin, se kannabis. Hyi. Mitäs poltteli, siitä pimahti. Hullu mikä hullu. Nisti mikä nisti. Linnaan semmoset.

Käyttäjän TuulaLeinonen kuva
Tuula Leinonen

Voiko toimittajakoulutuksen saaneeseen mediakriitikkoon luottaa ;)

Toimituksen poiminnat

Sivut