Yhden miehen mielenosoitus Päteviä ratkaisuja maailman ongelmiin saattaa olla useita, mutta niiden löytymiseen on vain yksi tapa - viestintä, avoin ja rehellinen.

Sota piratismia vastaan – mediamogulit vs. internet

  • Motion Picture Association, 2011, Theatrical Market Analysis
    Motion Picture Association, 2011, Theatrical Market Analysis

Keskinkertaisen Hollywood-elokuvan tilausketju menee yksinkertaistettuna näin:

Synopsiksen perusteella valmistettavaksi valittu elokuva myydään levittäjälle, joka järjestää markkinoinnin ja sopii levityksestä jakeluportaan kanssa. Jos elokuvan synopsis tulee muualta kuin tuotantoyhtiöltä, teokselle etsitään sellainen. Sitten alkaa käsikirjoittaminen.

Kaikki elokuvan tekijät työskentelevät normaalin työehtosopimuksen alla tuotantoyhtiölle. Lukuunottamatta kourallista näyttelijöiden ja ohjaajien kärkinimistä, voitto-osuuksia ei elokuvista jaeta. Sama koskee tuotantoyhtiöitä, sillä useimmin valmistuneen elokuvan kaikki oikeudet luovutetaan levitysyhtiölle. Voidaan hyvin siis sanoa, että kun teos on valmis, sen valmistus on silloin maksettu.

Nykyään kourallinen elokuva-alan Major-yhtiöitä kuten Walt Disney, Time Warner ja Dreamworks hallitsevat markkinoita hoitaen elokuvan tuotannon, markkinoinnin kuin levityksenkin. He omistavat täydet oikeudet elokuviin ja vastaanottavat myös rojalteja. Myös se seuraava Marvel -hahmoon perustuva jatko-osa on markkina-analyysien pohjalta luotu tilaustyö, jonka teatterijulkaisu ajoitetaan niin, ettei se söisi kävijöitä muilta elokuvilta – kyseisellä levitysalueella.

Nykyään näiden Major-yhtiöiden liikevaihdot liikkuvat kymmenissä miljardeissa.

Suomen elokuvatuotannon rahoitusmallissa leijonanosa tuotantobudjetista tulee Suomen elokuvasäätiön kautta ohjatuista verorahoista. Laiton lataaminen ei siis juurikaan vaikuta kotimaiseen elokuvantuotantoon, vaikka tuotanto- ja levitysyhtiöiden riskiä jonkin verran lisääkin.

 

Internet ja passiivisen vastarinnan taito

Paneutumatta sen syvemmin Hollywoodin kirjanpitoon, tai kirja- ja levyteollisuuteen, keskeistä edellisessä oli se, että taiteellisen teoksen tuotanto saa varat tuotantoon ennenkuin teosta on edes alettu tekemään.

Malli ei juurikaan eroa Kickstarter ja Indie Gogo -palveluiden tarjoamasta yhteisörahoituksellisesta mallista, jossa varat tuotantoon kerätään suoraan kuluttajilta “demon” perusteella. Ero liittyy lähinnä siihen, mitä valmiille tuotteelle tehdään.

Nykyään levittäjä saa kaikki oikeudet ja päätyy myymään tuotetta loppukuluttajille monimutkaisen järjestelmän kautta moninkertaiseen hintaan, kun taas yhteisörahoitus-mallissa tuotantoyhtiö voisi säilyttää oikeutensa elokuvaan ja valmistumisen jälkeen hinnoitella sen itse tai vaikka jakaa ilmaiseksi.

Molemmissa malleissa tekijä saa palan kakkua, mutta koska jälkimmäisessä levitysyhtiöt eivät ole saman kakun ääressä, sitä riittää enemmän kaikille.


Taistelu piratismia vastaan on taistelua kauppareiteistä. Sitä käy suuret taloudelliset intressit omaavat tahot tiedon valtameressä – tahot jotka eivät halua myöntää että digitaalisen median aikakautena heidän monopoliasemansa tallennusmedioiden levittäjänä käy mahdottomuudeksi.

Kun heidän lobbarinsa ajavat läpi piratisminvastaisia käytäntöjä parlamenteissa, tulilinjalla eivät ole vain pikkutyttöjen tietokoneet ja laillisuuskäytännöt, tai sananvapaus ja oikeus vastaanottaa tietoa, vaan myös taiteen tekijät tulevaisuuden kauppareitteineen.

Ja kaikki tämä siitä huolimatta, että elokuva- ja vuokrausbisnes voi hyvin; nettikansa käy edelleen leffassa eikä levykauppakaan ole vielä romahtanut.

Verkko muuttaa viihdemarkkinoita pelkästään olemassaolollaan, enkä usko että ainakaan moni meistä haluaa verkosta eroon. Sen parhaat puolet saadaan piraattikysymyksessäkin esiin vähentämällä sääntelyä kieltojen ja estojen sijaan; mahdollistamalla, ei rajoittamalla.

Edellä mainitun valossa haluaisin sanoa että rahankeruulain uusiminen saattaa olla suurin palvelus minkä voimme tehdä taiteen tekijöille tällä vuosikymmenellä.


Muita huomioita matkan varrelta

  • DVD-levyjen myynti ja vuokraus on laskenut vuoden 2004 jälkeen USA:ssa, mutta teatterikäynteihin piratismi ei ainakaan ole vaikuttanut negatiivisesti. Se osuus minkä USA on menettänyt kotimarkkinoilla, on kurottu umpeen muualla maailmassa. Käyrä heijastaa myös laman vaikutusta väestön kulutustottumuksiin.
  • Yhdysvaltalaiset elokuva- tai TV-tuottajat eivät saa rojalteja kotimaan TV-esityksistä, ainoastaan ulkomailta kerätyistä. Oletettavasti tämä näkyy kevyempinä TV-tuotannon kustannuksina.
  • Suomen musiikkimedioiden myynti on lievässä laskussa, mutta kiitos digitaalisen median, levymyynnin kokonaisliikevaihto pysyi plussalla.
  • Jotta voi ymmärtää piratismin vaikutuksia, täytyy kyetä erottamaan sen muodot, sekä eri viihteen alojen tuotanto-, rahoitus- ja korvausmallit. Kokonaiskuva on vaikea hahmottaa maantieteellisten rajojen ja yhtenäisten sopimuskäytäntöjen puutteen vuoksi.
  • Katastrofaalisin tilanne tuotantoyhtiölle on se, kun elokuva päätyy täysilaatuisena verkkolevitykseen ennen ensi-iltaa. Tuotantoyhtiöt ovat kuitenkin omilla toimillaan saaneet pidettyä ennakkokappaleiden laittoman julkaisemisen kurissa verrattain hyvin vuoden 2005 -jälkeen. Yleensä hyvälaatuinen kopio elokuvasta tulee laittomille markkinoille vasta DVD- tai BluRay-julkaisun jälkeen.

Kipinä tämän teoksen luomiseen tuli elokuva-alalle valmistuneelta, näyttöjä ja tuotantoa omaavalta taholta, suurinpiirtein virkkeestä “ihmiset ei edes ymmärrä elokuvanteon todellisuutta, ja sitten kehtaavat valittaa että piratismi vie tuloja taiteen tekijöiltä.

Kirjoittaja on toimittajakoulutuksen saanut mediakriitikko.
Tykkäsitkö artikkelista? Tykkää myös facebookissa!

Creative Commons -lisenssi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän k4rv1n3n kuva
Tapani Karvinen

Ja lopuksi korjaan vielä itseäni.

Elokuvan tekijät saavat osuuspalkkioita jos ovat liiton mukaisen työehtosopimuksen alla, ja jos:
Elokuva on siirtynyt teattereista DVD:lle ja televisioon.
TV-elokuvaa esitetään uusintana.

Laskukaavaan voi tutustua vaikka täällä:
http://www.wga.org/uploadedFiles/writers_resources...

Tuottava yhtiö kerää osuuksista n. 80%, kun loput 20% jaetaan tekijöiden kesken. (http://en.wikipedia.org/wiki/Residual_%28entertain...)

Käyttäjän mhyrylainen kuva
Matti Hyryläinen

Tässä on nyt väärinkäsitys. Ei rahankeräyslakia ryhmärahoituksen takia tarvitse muuttaa. Kyseisen lain 3 §:n mukaan "Rahankeräyksellä tarkoitetaan toimintaa, jossa yleisöön vetoamalla kerätään vastikkeetta rahaa."

Se ei mitenkään koske sellaista toimintaa, jossa rahaa kerätään vastikkeellisesti, jota siis yleisessä kielenkäytössä kutsutaan kaupankäynniksi. Jos sitä on sovellettu, se johtuu siitä, ettei suoritusta ole selvästi yhdistetty vastikkeesen. Liittäminen ei sinänsä ole vaikeaa. Riittää, kun rahat siirtyvät myyjälle vain kaupan kohteena olevaa suoritusta vastaan, esimerkiksi näin:

Tekijä esittelee teoksensa haluamallaan tavalla tähän tarkoitukseen luodulla sivustolla. Hän laittaa näyttöön sen hinnan, jonka hän teoksesta vaatii, ja sen aikamäärän, jonka kuluessa hän edellyttää kaupan tapahtuvan. Näihin tietoihin jokainen internetin käyttäjä pääsee käsiksi. Sitten jokainen, yksilö taikka ryhmä, joka haluaa teoksen ostaa, maksaa siitä vapaavalintaisen summan. Rahat ohjautuvat tätä varten luodulle välitilille, niiden keräytyminen näkyy ruudulla ja kun vaadittu summa täyttyy, maksut siirretään välitililtä tekijän tilille ja kaikki teoksesta maksaneet saavat oikeuden sen vapaaseen käyttöön, johon vapauteen kuuluu myös sen vapauttaminen yleiseen käyttöön. Ellei summa täyty määräaikaan mennessä, tekijä voi hyväksyä jo syntyneen summan tai hän voi luopua kaupasta, jolloin rahat palautetaan ostajille.

Käyttäjän k4rv1n3n kuva
Tapani Karvinen

Esimerkkisi on juuri sitä mitä haluaisin nähdä. Ja oikeassa olet myöskin siinä että ongelma ei varsinaisesti ole rahankeräyslaki, vaan se että joukkorahoitus on toistaiseksi tuntematon rahoituksen muoto lainsäädännöllemme. Tässäpä aiheesta tarkemmin:
http://www.hs.fi/kotimaa/N%C3%A4k%C3%B6kulma+Joukk...

Käyttäjän mhyrylainen kuva
Matti Hyryläinen

Poliisi voi tulkita asioita miten sattuu. Mihinkään lakipykälään se ei kuitenkaan voi kieltoaan perustaa, jos menetellään esim. esittämälläni tavalla. Kielto kaatuisi jokaisessa oikeusasteessa.

Käyttäjän mhyrylainen kuva
Matti Hyryläinen

Hei, tarkentaisin vielä aiemmin esittämäni kaupantekomallin muotoon:

Tekijä esittelee teoksensa haluamallaan tavalla tähän tarkoitukseen luodulla, kaikille vapaalla internetsivustolla. Hän laittaa näyttöön teoksesta vaatimansa hinnan ja sen aikamäärän, jonka kuluessa hän edellyttää kaupan tapahtuvan. Jokainen, yksilö taikka ryhmä, joka haluaa ostaa teoksen, maksaa siitä vapaavalintaisen summan tätä varten perustetulle, sivustolta avautuvalle ostajien yhteiselle ostotilille. Rahojen keräytyminen näkyy ruudulla ja kun vaadittu summa täyttyy, maksut siirretään ostotililtä tekijän tilille ja kaikki teoksesta maksaneet saavat oikeuden, mutta ei yksinoikeutta, sen vapaaseen hyödyntämiseen ja jakamiseen. Tekijä voi milloin tahansa hyväksyä jo muodostuneen summan ja luovutus tapahtuu. Ellei vaadittu summa täyty määräaikaan mennessä, tekijä voi kieltäytyä kaupasta ja rahat palautetaan ostajille, kullekin maksunsa mukaan.

Kopioi tämä koneellesi ja jaa sitä kavereillesi ja muille piraateille. (Muuten tyhmästi valittu nimi. Vaikka sillä onkin historiallinen taustansa, se pitäisi vaihtaa, sillä sillä on negatiivinen arvolataus ja oikeita piraattejahan ovat tekijänoikeuksien käyttäjät, jotka oikeuksillaan rajoittavat muiden vapautta elinkeinoihinsa.)

Kun tekijänoikeuksien puolustajat käyttävät mieliargumenttiaan "ilman tekijänoikeuksia tekijät eivät saa heille kuuluvaa korvausta", esittämäni malli kumoaa tämän väitteen. Eikä heillä ole esittää mitään markkinatalouteen perustuvaa kritiikkiä tätä mallia kohtaan.

Lukekaa ja opiskelkaa muutenkin kirjoituksiani, alkaen kirjasta Uusi yhteiskuntajärjestelmä. Te olette kuitenkin ainoa joukko, jolla on edes yhtä asiaa koskien oikea käsitys siitä, mihin suuntaan yhteiskuntaa olisi kehitettävä. Teiltä puuttuu kuitenkin vielä kokonaiskäsitys siitä, miten tiedon yksinoikeudet liittyvät muihin yhteiskunnallisiin ongelmiin, rikkaiden ja köyhien välisen kuilun syvenemiseen, velkatalouden kehittymiseen, luonnon ylikuormittumiseen jne. Kun opitte ja ymmärrätte, mikä yhteinen tekijä on kaiken takana, teillä tulee oleva todelliset mahdollisuudet saada kannattajia kaikkialta ja muuttaa maailmaa.

Toimituksen poiminnat

Sivut