Yhden miehen mielenosoitus Päteviä ratkaisuja maailman ongelmiin saattaa olla useita, mutta niiden löytymiseen on vain yksi tapa - viestintä, avoin ja rehellinen.

Kuinka minusta tuli perustulon kannattaja

  • Opiskelijat ja yrittäjät eivät ole ainoita jotka hyötyisivät perustulosta.
    Opiskelijat ja yrittäjät eivät ole ainoita jotka hyötyisivät perustulosta.

Viime vuosikymmenen loppupuolella asiani olivat mainiosti. Uuteen kaupunkiin muuton jälkeen pääsin nopeasti urakoimaan paikalliselle turvallisuusfirmalle ravintolan järjestyksenvalvontaa. Yrittäjänä vastuut olivat suuremmat ja palkka pienempi kuin aiemmin vastaavassa tehtävässä työskennellessäni, mutta sivutuloina tuo 400 - 600€/kk oli riittävä kohtuulliseen elintasoon. Olin samaan aikaan nimittäin myös opiskelija, joka sai opinto- ja asumistukea kuten muutkin opiskelijat.

Olin onnistunut keräämään täydet pisteet paikallisen AMKK:n medianomitutkinnon pääsykokeesta ja siten varmasti myös antamaan odotuksia opetushenkilökunnalle. Asiat eivät kuitenkaan elämässä aina mene odotusten mukaisesti ja jo toisena vuotena opintojen edistymisen tielle alkoi kerääntymään esteitä, jotka vähitellen onnistuivat rapauttamaan ensin toivoni ja myöhemmin haluni saada tutkinto suoritettua.

Samoihin aikoihin työllistäjäni aloitti sopimusremontin. Alihankintana palvelua tarjoavat yrittäjät haluttiin sitouttaa kilpailutuskielto -pykälään, mikä olisi estänyt muiden työllistäjien palkkalistoilla toimimisen esim. kesäfestareilla. Palkankorotuksia ko. firmasta en koskaan odottanut, mutta mielestäni se, että parempaa liksaa ei saisi muualtakaan pyytää, oli jo kohtuutonta. Luonnollisesti jätin sopimuksen allekirjoittamatta, eikä kauaa tämän jälkeen kun olin samanaikaisesti yrittäjä ilman yritystoimintaa ja opiskelija ilman tuloja.

Tapanani ei ole jäädä tuleen makaamaan ja pian jo löysinkin itseni työhaastattelusta joka olisi voinut korjata kaiken. Palkka ylitti 2600€/kk, eli yli tuplasti enemmän kuin aiemmassa tilanteessani. Lisäksi työ oli yövartiointia pakolaisten vastaanottokeskuksessa, mikä olisi tarjonnut lukuisia hiljaisia tunteja opintojeni edistämiseen työn ohessa. Työhaastattelu meni mainiosti ja olin optimistinen että saisin taloudellisen tilanteeni korjattua.

Miksi turvaverkko on työllistymisen este?

Näin ei kuitenkaan käynyt. Kun haastattelija sitten pari päivää myöhemmin soitti, hän totesi että olin ehdottomasti paras hakija ja että haluaisivat palkata minut, mutta tehtävään varatuilla julkisilla varoilla ei voi palkata opiskelijaa* - ei vaikka hän ei saisi mitään tuloja tällä hetkellä. Hän ei myöskään suositellut opintojen lopettamista työn määräaikaisuuden vuoksi, kuten ei suositellut KELA:n virkailija tai opinto-ohjaajanikaan. Koska osaamiselleni tärkeäksi katsomani video-opinnot olivat vasta puolessa välissä, noudatin neuvoa.

Väistämätön romahdus - eli masentumisen ja yhteiskuntaan pettymisen jälkeinen ulkomaille töihin lähtö - saapui vasta hieman myöhemmin, mutta tapahtumaketju on selvä. Pahinta henkiselle terveydelle ovat ne keinotekoiset esteet, jotka haittaavat yksilön työllistymistä tarpeettomasti ja siten taloudellisen tilanteen parantamista sekä elämän korjaamista. Jos opintotuki ja työttömyystuki olisivat tuolloin olleet yleistä perustuloa, ei olisi ollut perusteita vaatia työnhakijalta erityisstatusta, eikä duuni siten olisi jäänyt saamatta.

Ainoa positiivinen puoli tässä elävän elämän tarinassa on se, että voin kertoa sen teille, jotta ymmärrätte, miksi minä kannatan perustuloa.

Tapani Karvinen
k4rv1n3n.net / Facebook / Twitter

 

* Yliopisto-opiskelija, joka on keskeyttänyt tutkintonsa, olisi tehtävään voitu palkata, muttei tutkintonsa keskeyttänyttä AMKK -opiskelijaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Perustuloa parempi lääke kohtuuttomia työehtoja ja työsyrjintää vastaan on vahva ammattiyhdistysliike.

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas

Mitenhän tämä auttaa vaikkapa pienyrittäjiä? Vai pitääkö heidän elää joko köyhyysrajan alapuolella (yritys ei vielä tuota tarpeeksi ja yrittäjä on yhteiskunnan tukiverkkojen ulkopuolella) tai sitten ottaa törkeä laina pankista itsensä elättämiseen (jonka korko on huikea ja jota monelle pankki ei tule myöntämään)?

Jos tarkoituksesi on ratkaista ongelma vain ja ainoastaan palkkatyössä käyvien osalta, olisi ainakin rehellistä sanoa suoraan ettet välitä pätkääkään muista ihmisistä.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Ensinnäkin, yrittäjillä on omat etujärjestönsä. Toiseksi, kaikki eivät voi toimia yhtäaikaisesti yrittäjinä, vaan yrittäjyys vaatii sekä rahoituksen että kannattavan liikeidean. Kannattamatonta yritystoimintaa ei tule julkisista rahoista tekohengittää, vaan sellaiset yritykset on lakkautettava. Yrityksen perustamiseen kuuluu aina liiketoimintariski.

Jos erityisiä syitä valita toisin ei ole, nuoren aikuisen tulee lähtökohtaisesti tavoitella urapolukseen palkkatyötä eikä yrittäjyyttä. Yritystoimintaan ryhtyminen voi olla realistisempaa myöhemmin, jos palkkatyöstä on kertynyt vuosien varrella säästöjä alkupääomaksi tai tällaiset rahat on saatu muuten, esimerkiksi perimällä.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #6

"Kannattamatonta yritystoimintaa ei tule julkisista rahoista tekohengittää, ..."

Mutta kaikki julkinen tuki niin työntekijöille kuin yrityksillekin on yritystoiminnan tekohengittämistä. Ay-liikkeidenkin julkinen tukeminen on epäsuoraa työntekijöiden tukemista, joka puolestaan on yritystoiminnan tekohengittämistä.

Talouden realiteetti nyt vain on se etteivät lähellekään kaikki ihmiset kykene tekemään mitään taloudellisesti kannattavaa työtä, joten jonkinlainen tekohengitys on aina pakollista(ellemme hyväksy nälkäkuolemia). Joko siis julkisesti tukemalla tuemme kannattamattomasta palkkatyöstä kannattavaa, tai maksamme ihmisille kotona lorvimisesta. Jälkimmäisessä tapauksessa katsoisin paremmaksi että ihmiset harrastelisivat kotonaan vaikka jotain pienimuotoista kannattamatonta yritystoimintaa kuin lepäisivät täysin laakereillaan. Perustulo kannattaisi ensimmäistä, nykyinen vastikkeellinen sosiaaliturva pakottaa jälkimmäiseen.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin Vastaus kommenttiin #7

En ole väittänyt, ettei julkista rahaa saisi käyttää yritystoimintaan lainkaan. Joissakin tapauksissa julkiset hankinnat ovat jopa tarkoituksenmukaisia, esimerkiksi liikenneverkon parantaminen ja muut rakennusprojektit suurten kaupunkiseutujen kehittämiseksi. Olennaista on se, että hankinnoilla on muukin mielekäs yleishyödyllinen tarkoitus kuin pelkkä yritystoiminnan pitäminen käynnissä väkisin tai tempputyöllistäminen.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #9

Kysehän on ihan samasta asiasta; tuottamattoman työn subventoinnista.

Oletko tosiaan sitä mieltä että vastikkeellinen sosiaaliturvajärjestelmä kannustinloukkoineen on parempi kuin perustulo, koska perustulon avulla osa ihmisistä voisi pyörittää kannattamatonta yritystoimintaa pelkän kotona lorvimisen sijaan?

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Tarinan opetus oli se, että ihmisen on vaikea tajuta asioita paitsi omakohtaisten kokemusten kautta. Kannatan perustulon ja tasaveron yhdistelmää.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

Itsekin kannatan perustuloa. Tosin sellaisen tullessa voimaan lopetan veronmaksunkin Suomeen.

Käyttäjän heikkituhkanen kuva
Heikki Tuhkanen

Euroopan keskuspankin taikomasta 1,1 biljoonasta riittäisi vuoden ajaksi n. 180€ kuussa perustuloa jokaiselle EU-kansalaiselle. Jos työnantajat voisivat pienentää palkansaajien nettokuukausipalkkaa saman verran, niin koko raha kohdistuisi kaikkein köyhimmille kulutuskysynnän lisäämiseksi ja toimisi samalla saman suuruisena työllistämistukena yrityksille. Pankkien kautta se menee (jos menee, koska pankit voivat velkarahaa luoda kysynnän mukaan) ensisijassa kiinteistö- ja pörssikuplien paisuttamiseen, eikä kysyntä lisäänny.

Käyttäjän k4rv1n3n kuva
Tapani Karvinen

Mielestäni oleellisinta sopivan perustulomallin selvittämisessä on, missä vaiheessa nettoajasta tulee maksaja. Vihreiden progressiivinen malli esittää että raja kulkee kolmen tonnin kuukausipalkan tienoilla. Varmasti jokainen ymmärtää siis miksi kaikki ne, jotka eivät uneksi edes kahden tonnin kuukausipalkoista, taipuvat helposti perustulon kannattajiksi.

Puolueen ohjelman mukaisesti kustannuksia voitaisiin rajoittaa ottamalla perustulo käyttöön jo olemassaolevia tukia siirtämällä perustuloksi. Uskoisin että paras paikka aloittaa olisi opiskelijoiden ja työttömien tuet, sillä he ovat jo oikeutettuja vastaavaan tuen määrään KELAn kautta. Samalla voitaisiin tutkia perustulon vaikutuksia lisäansioiden hankkimiseen, yrittämiseen ja urapolkuun.

Se olisi halpaa, ja blogaukseni esimerkin perusteella, se olisi myös oikein.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Pidän Vihreiden mallin 3000€ tulorajaa nettosaajan ja nettomaksajan välillä tässä asiassa erittäin korkeana. Mukana on ilmiselvää äänestäjien kosimista välittämättä taloudellisen kestävyyden laskelmista. Vielä hurjempia ovat tietysti olleet Vasemmistoliiton perustulomallit.

Opintotuki on Piraattipuolueen ohjelmassa mainittu sellaiseksi tueksi, joka voitaisiin siirtää perustulon piiriin, mutta tähän kohtaan kannattaa suhtautua kriittisesti, koska tutkintoon johtavien opintojen eteneminen on varsin helposti näytettävissä oleva ja tarkoituksenmukainen sosiaaliturvan syyperuste kuten on pienten lasten vanhemmuus tai huoltajuuskin.

Sen sijaan toimeentulotuen, työkyvyttömyyseläkkeiden ja työttömän peruspäivärahojen yhdistäminen perustuloon on tarkoituksenmukaisempaa, koska nämä ovat pitkälti varallisuusperusteisia ja hankalia tuloloukkuja aiheuttavia tukimuotoja. Erityisesti toimeentulotuen käyttöä ja tarvetta tukimuotona pitäisi jollakin reformilla saada rajusti vähennettyä.

Toimituksen poiminnat

Sivut