*

Yhden miehen mielenosoitus Päteviä ratkaisuja maailman ongelmiin saattaa olla useita, mutta niiden löytymiseen on vain yksi tapa - viestintä, avoin ja rehellinen.

Valtapuolueiden talouspolitiikka on kujalla

Poliittinen keskustelu taloudellisen hyvinvoinnin kannalta tuntuu rajatun ääripäihin - leikkaamiseen ja elvyttämiseen. Ensimmäisen nähdään tuhoavan julkiset palvelut, jälkimmäisen koetaan olevan uhka valtiontaloudelle ja riippumattomuudelle pitkällä tähtäimellä. Hassua vasemmisto- ja oikeistopuolueiden johdossa on se, että he eivät pyri löytämään yhteistä linjaa, joka loisi luottamusta koko kansankunnan edessä. Sen sijaan he pyrkivät korostamaan näitä toistensa ja todellisuuden kanssa riiteleviä ääripäitä. Ilmeisesti vaalit ovat lähestymässä.

Leikkaus vs. lainaus

Pakkoleikkaaminen, eli palveluista luopuminen tai niiden heikentäminen tuottaa lisäkuluja pitkällä tähtäimellä, oli ne sitten kohdistettu terveydenhuoltoon, julkiseen liikenteeseen tai virkavallan toimintaan. Leikkauslistojen sijaan pitäisi pyrkiä optimoimaan palveluiden tuottamiseen tarvittavaa prosessia, mikä näkyisi kevyempänä byrokratiana, selkeämpänä lainsäädäntönä ja täten myös pienempänä tarpeena virkamiestyölle.

Toinen ääripää on lainan ottaminen palveluiden pelastamiseksi tai yritystoiminnan elvyttämiseksi. Laina saattaa antaa peliaikaa, muttei korjaa niitä todellisia ongelmia joihin yhteiskunnan varat hupenevat. Lisäksi kohdistettu tuki menee usein väärään paikkaan eikä onnistu tuottamaan yhteiskunnalle muuta kuin rahan palautumisen takaisin kiertoon. Pahimmassa tapauksessa tukiraha valuu maasta pois tai ruokkii korruptiota.

Hyvinvointi rautalangasta väännettynä

Taloudellinen hyvinvointi tulee rahan virtauksesta siinä verkostossa jonka osa jokainen kansalainen, yritys ja muu toimija on. Taloudellinen hyvinvointi lisääntyy jos "paine" saa rahan "virtaamaan" nopeammin. Virtaus on sitä tuottavaa toimintaa, mistä tekijä saa palkkansa - sitä toimintaa, mikä pitää yhteiskuntaamme pystyssä ja vie sitä eteenpäin. Painetta voidaan kasvattaa monin tavoin, esimerkiksi tuomalla rahaa ulkomailta (lainaamalla, myymällä omaisuutta, houkuttelemalla investoijia), mutta paineen karkaamisen estämiseen on hyvin vähän työkaluja. Globaalilla kentällä - jossa emme pärjää edes Virolle - meidän tulee olla entistä houkuttelevampi maa yrittää ja tehdä työtä.

Kaikki Suomen kilpailukykyä rapauttavat ratkaisut ovat vääriä. Kilpailukyvyllemme oleellisimpia kysymyksiä on verotus, palkkataso ja sääntely.

Todellinen hyvinvointi syntyy yksilön kyvystä toimia yhteiskunnan jäsenenä, ihmisenä ja yksilönä. Tinkimättömiin elämän perustarpeisiin kuuluu asumisen lisäksi elintarvikkeet sekä vaatetus, eli fyysisen elämämme ylläpitämiseksi välttämättömät asiat. Toiminnanmahdollisuuksia lisää mm. kyky liikkua, viestiä, osallistua ja yrittää. Toiminta kasvattaa ymmärrystä, ihmisläheisyyttä, tietotaitoa ja osaamista, mutta parhaimmillaan myös lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä innovaatioiden toteutumista teknologiaksi tai kulttuuriksi. Tätä on hyvinvointi.

Näillä sanoin totean, ettei tärkeämpää asiaa olekaan, kuin kansalaisten perustarpeiden ylläpitäminen ja kehittäminen, sillä hyvinvoivan kansan sivutuotteena on hyvinvoiva valtio.

Yksinkertaisin vastaus on todennäköisesti myös se oikea vastaus

Jo pelkästään siirtämällä opiskelijat ja työttömät perustulon piiriin, säästäisimme miljardeja kansaneläkelaitoksen, sosiaalitoimistojen ja työttömyystoimistojen kustannuksissa. Toki, kustannuksia tulee valtiolle laajasta tulonsiirrosta ja opiskelijoiden huomattavasti parantuvasta asemasta, mutta niin kauan kuin kyse on vähävaraisen minimiturvasta, ne varat säilyvät valtion sisäisessä kierrossa ruokkien yritystoimintaa, työllistymistä ja siten myös valtion verokertymää. Lopputulos piristää taloutta ja yhdenvertaistaa kansalaisten osallistumismahdollisuuksien toteutumista kustannustehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Suurin hyöty yhteiskunnalle olisi se, että pienituloisellakin olisi varaa investoida omistusasuntoon tai yrittämiseen.

Lisäsäästöjä julkishallinto saisi järkevöittämällä hankintapolitiikkaa,  esimerkiksi nostamalla tuottajavastuuta tai hyödyntämällä teknologian mahdollisuuksia, esimerkiksi avoimen lähdekoodin sovelluksia - peliliike, joka voisi jo yksistään säästää julkishallinnon lisenssimaksuista miljardiluokkaa olevia summia - joka ikinen vuosi.

Puolueideologisesti värittyneen, talouspoliittisen vastakkainasettelun tilalle tarjoan loogista vaihtoehtoa: optimoikaamme julkishallintoa, kuten ensimmäiset suomalaiset PC:n omistajat 20 vuotta sitten optimoivat käynnistystiedostoja saadakseen kaiken irti alkukantaisen, mutta kalliin laitteen rajallisista resursseista.

Sellainen yhteiskunnan optimointi ei ole mahdotonta, jos ne todelliset osaajat ovat niillä vaikuttamispaikoilla, jossa heitä kuunnellaan.

Tapani Karvinen
pj, Piraattipuolue / Uusimaa 130
k4rv1n3n.net / Facebook / Twitter

ps. Poistettu ensimmäisen kommentin viittaama kappale. 21.3. klo 22.15.
pps. Lisätty linkki 22.3. klo 12.40.
 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Sivutuloilla ei ole eri veroprosenttia, vaan korkeampi ennakonpidätysprosentti, jolla varaudutaan siihen, että sivutulot nostaisivat osan tuloista korkeampaan progressioportaaseen. Verokorttijärjestelmä on tahallaan rakennettu sellaiseksi, että se tuottaa suuremmalla todennäköisyydellä palkansaajalle veronpalautuksen kuin mätkyn verokauden lopuksi, koska etenkin pienituloisimmilla palkansaajilla mätky voi olla hankalasti hoidettavissa joulunajan kulutus- ja menohuipun aikana tai sen jälkeen.

Käyttäjän k4rv1n3n kuva
Tapani Karvinen

Hyvä huomio, noteerasin mutta hiukanhan se vie pohjaa siltä yksittäiseltä kohdalta, kuten perustelit. Miltäs muilta osin ja yleisesti näytti?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

"Tinkimättömiin elämän perustarpeisiin kuuluu asumisen lisäksi elintarvikkeet sekä vaatetus, eli fyysisen elämämme ylläpitämiseksi välttämättömät asiat. Toiminnanmahdollisuuksia lisää mm. kyky liikkua, viestiä, osallistua ja yrittää. Toiminta kasvattaa ymmärrystä, ihmisläheisyyttä, tietotaitoa ja osaamista, mutta parhaimmillaan myös lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä innovaatioiden toteutumista teknologiaksi tai kulttuuriksi."

Eli Terveydestä voi köyhä tinkiä jättämällä harrastukset, lenkit ja kuntosalit sekä lomat sivu suun. Terveys eli kehon, kunnon, mielen ja sosiaalinen hyvinvointi. Muistutan että syrjäytyneestä on enemmän kuluja kuin työkykyisestä. Lisäksi lapsuudella ja nuoruudella on suuri merkitys aikuisen paikassa sosiaalisissa- ja tuloluokissa.

Käyttäjän k4rv1n3n kuva
Tapani Karvinen

En minä kyllä nyt ihan noinkaan maalaillut. Ehkä huomaat toisella lukukerralla, että kannatan nimenomaan monipuolisia vastauksia hyvinvoinnin luomiselle.

Ne kuusi pääomaa mitä (nyk. sosiaalitieteen mukaan) me vaihdamme hyvinvointia saavuttaaksemme, on taloudellinen, tiedollinen&taidollinen, sosiaalinen, experimentaalinen, seksuaalinen ja kulttuurillinen. Hyvinvointi rakentuu sille, että mitään näistä ei ole yksilöllä liian vähää.

Toimituksen poiminnat

Sivut