*

Yhden miehen mielenosoitus Päteviä ratkaisuja maailman ongelmiin saattaa olla useita, mutta niiden löytymiseen on vain yksi tapa - viestintä, avoin ja rehellinen.

Vähemmän duunia, enemmän hyvinvointia

Sallinette että avaan mitä tämä kovin ympäripyöreältä kuulostava yhdyssana - hyvinvointi - tarkoittaa.

Kun yksilö voi hyvin, hän ei aiheuta häiriökäyttäytymistä yhteiskunnassa, on työkykyinen ja -haluinen, sekä kykenee tuottamaan lisäarvoa myös työn ulkopuolella. Yksilön toiminta perustuu kykyjen ja resurssien vaihdantaan erilaisten tarpeiden täyttämiseksi. Sosiaalitieteiden vaihtoteoria on ajan saatossa laajentunut tunnistamaan kolmesta kuuteen erilaista pääoman lajia, joista jokaista meillä kaikilla on enemmän tai vähemmän.

  • Taloudellinen pääoma - raha, omaisuus
  • Tiedollinen ja taidollinen pääoma - osaaminen, koulutus
  • Sosiaalinen pääoma - verkostot, läheiset

Sekä vähemmän tunnetut:

  • Kulttuurillinen pääoma (useita tulkintoja) - ryhmään kuuluminen
  • Eksperimentaalinen pääoma - kyky kokeilla, etsiä uusia lähestymistapoja
  • Seksuaalinen pääoma - haluttavuus

Väitän, että hyvinvoivalla yksilöllä on riittävästi tai sopivassa suhteessa näitä pääomia, jotta hän voi osallistua vaihdantaan ja sen tuottama toiminta on hänelle palkitsevaa. Tätä kutsutaan myös mielekkääksi elämäksi.

Me tiedämme jo, että taloudellisen pääoman puute johtaa pahoinvointiin. Taloudellista pääomaa ja päätösten vaikutusta kehitykseen on myös helpoin mitata, minkä vuoksi yhteiskunnallinen keskustelu hyvinvoinnin lisäämiseksi helposti jää sille tasolle. Toki raha merkitsee, sillä niin asuminen kuin ruokakin sillä kustannetaan, puhumattakaan välttämättömistä terveyden- tai lastenhoitokuluista.

Mutta ne muut pääomat ovat aivan yhtä tärkeitä taloudellisen ohella. Sosiaalisten verkostojen avulla voi saada alennusta tai päästä käsiksi palveluihin, joita ei yleisesti tarjota. Osaaminen auttaa punnitsemaan vaihtoehtoja ja eksperimentaalinen pääoma saattaa johtaa kokonaan uudenlaisten ratkaisujen löytymiseen. Seksuaalisen pääoman ulottuvuuksia en aio kahlata - riittää että todetaan jokaisella biologisella olennolla olevan biologiset tarpeet. Toisesta päästä katsottuna näemme kuinka sosiaalisten verkostojen puute johtaa yksinäisyyteen, osaamisen puute vajaaseen toimintakykyyn ja eksperimentaalisuuden puute uusavuttomuuteen.

Teknologia tarjoaa mahdollisuuksia hyvinvoinnille

Internet, kivijalkakauppojen tappaja, tiedon jatkuvan arvioinnin vääjäämätön vaatija ja ihmiskunnan kehityksen viimeisin kulminoitumispiste. Se on kuulemma epäonnistunut, koska se on vienyt enemmän työpaikkoja kuin luonut niitä. Ja tottahan se on, mutta en kutsuisi sitä epäonnistumiseksi, vaan tarkkailijan kulttuurisidonnaiseksi asennevammaksi.

Teknologian tarkoitus ei ole luoda työtä, vaan työ on välttämätön sivuvaikutus uuden teknologian käyttöönottamiseksi. Teknologian tarkoitus on vapauttaa meidät tarpeettomasta työstä antamalla se koneiden tehtäväksi. Tämä vapauttaa yksilön tärkeintä resurssia - aikaa - muuhun käyttöön. Aika on ainoa asia, mitä tarvitsemme pääomiemme kehittämiseen.

Tiedämme jo, ettei kahdeksan tunnin työpäivä ole tehokkainta mahdollista yksilön ajankäyttöä. Tiedämme myös, että yksinäisyys, eriarvoisuus ja merkityksettömyyden tunne yhteiskunnassamme kasvaa. Vaadimme hyvinvointia, mutta siitä keskustellessamme jäämme jumiin siihen, mistä saamme lisää rahaa hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Kannatan yhteiskuntaa, jossa yksilöllä on mahdollisimman laaja kyky kehittää hyvinvointiaan. Koska hyvinvointi on muutakin kuin rahaa ja tarvittavien pääomien keräämiseen ainoa käytettävissä oleva resurssi on aika, kannatan myös työpäivän lyhentämistä tai mallia, joka kannustaa vapaaseen sopimiseen työntekijän ja -antajan välillä - kunhan työntekijän neuvotteluasema on ensin perustulolla turvattu. Asunto- ja verotuspolitiikkaa ei voi sulkea yhtälön ulkopuolelle.

Kuinka tärkeää onkaan se, että yksilöllä olisi aikaa myös itsensä kehittämiseen, yhteiskunnalliseen osallistumiseen tai ajan viettämiseen läheistensä kanssa? Mitkä olisivat mahdollisuudet työttömyyden kitkemiseksi, jos lyhentynyt työaika yhdessä aukioloaikojen vapauttamisen kanssa auttaisi jakamaan työkuormaa tasaisemmin? Mikä olisikaan vaikutus terveydenhuoltokuluille, kun aikaa riittäisi myös liikkumiseen ja osallistumisen kautta merkityksellisyyden tunne pääsisi lisääntymään?

Tapani Karvinen
pj, Piraattipuolue / Uusimaa 130
k4rv1n3n.net / Facebook / Twitter

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen

Kulttuurisidonnainen asennevamma. :D Sitähän se. Työ on monille itseisarvo. Minusta olisi paljon parempi että kehitytään ihmiskuntana semmoiseen pisteeseen että työtä ei tarvitsisi kenenkään tehdä elääkseen ja voitaisiin keskittyä itsemme kehittämiseen ja muuhun fiksuun.

Käyttäjän PipsaGrn kuva
Pipsa Grön

Onnellisinta olisi, jos meistä jokainen voisi tehdä työtä jota rakastaa. Antoisaa työtä, jota tekee ilolla ja ajankulun unohtaen. Työtä, jossa voi käyttää tietojaan, taitojaan ja omaa lahjakkuuttaan. Hyviä huomioita Tapanin kirjoituksessa!

Käyttäjän JanneLinna kuva
Janne Linna
Käyttäjän ollimarkkanen kuva
Olli Markkanen

Millä nimellä sitä haluaakaan kutsua. :) Kai sitä sopii sanoa vaikka harrastukseksi siinä vaiheessa kun sitä ei elääkseen tarvitse tehdä.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Ihan oikeita havaintoja, mutta utopistisia Suomessa niin kauan kun julkinen puoli syö työn hedelmistä yli puolet.

Käyttäjän k4rv1n3n kuva
Tapani Karvinen

Sekin on aivan oikea havainto, ja siksi myös siihen haluamme vaikuttaa. Sääntelyn purulla kevennämme virkamiestarvetta, enkä soisi että maksamme vuosittain lisenssimaksuja ohjelmistoista, joista on ilmaiset versiot saatavilla - pari esimerkkiä mainitakseni.

Toimituksen poiminnat

Sivut