Yhden miehen mielenosoitus Päteviä ratkaisuja maailman ongelmiin saattaa olla useita, mutta niiden löytymiseen on vain yksi tapa - viestintä, avoin ja rehellinen.

Piratismi ei ole romuttanut leffa-alaa

T&T -lehti uutisoi juuri elokuvien lipputulojen kasvaneen vaikka kävijöiden määrä on vähentynyt. Kasvua pikaisesti arvioituna on tullut puolitoista miljardia euroa edellisestä vuodesta, samalla kun trendi on jatkunut viimeiset viisi vuotta. Viidesosa tuotoista on tullut 3D-leffojen myötä, kertoo alkuperäisartikkeli Wired -lehdessä.

Luonnollisesti 3D-leffat ovat olleet vuoden 2010 -hitti. Pian kolmea ulottuvuutta näkee myös kotipäätteeltä. Varmasti leffat tullaan piratisoimaan jatkossakin, kuten edelliset kymmenen vuotta on tehty - varsinaisesti vaikuttamatta leffateattereiden menestykseen.

Piratismi aiheuttaa vahinkoa, mutta lähinnä DVD-bisnekselle. Jokaikinen leffa pitää saada levylle ja myyntiin parinkymmenen euron hintaisena, oli se sitten kuinka roskaa tahansa. Tuosta roskasta kertyy viihdemaailman suurin ekoteko, yhdessä musiikkilevyjen kanssa.

Sen sijaan elokuvateatteriin asti pääsevä leffa on yleensä keskivertoa parempi, rakennettu suurella budjetilla tai yksinkertaisesti alunperin päätetty laittaa teatterilevitykseen - josta joskus muodostuu floppi. Mitä piraatti voi elokuvateatterissa tehdä, on tallentaa teoksen audiovisuaalisesti huonolaatuisena, varjojen kävellessä kankaan poikki kusitauolle.

Ennen ensi-iltaa piratisoidut leffat on yleensä warettanut joku tuotantoyhtiön työntekijä. Yllättävää todellisuutta monelle lienee, mutta näin piratisoidut leffat ovat käytännössä hävinneet kokonaan verkosta viimeisen muutaman vuoden aikana. Syyt löytyvät tuotantopuolen toimista piratismin ehkäisemiseksi. Mitä suurempi blockbuster, sen tarkemmin tuotantoyhtiö pitää huolta ettei se pääse waretukseen ennen teatteri-esitysten alkamista.

Näiden osalta warettaja voi tarjota vain huonolaatuista telesyncciä, tai elokuvaa jonka joku taho on halunnut jakaa, ettei kukaan vahingossakaan maksaisi teoksesta jonka katsominen on puhdasta kidutusta.

Koska tuotantoyhtiöiden sisäiset toimet ovat tehokkaampia piratismin estäjiä kuin paikalliset lainsäädännöt, lainsäädännön kiristämistä ei tarvita. Viimeaikainen vertaisverkko-oikeudenkäynti toi 800 000€ sakkoja nuorille ihmisille, sekä ehdollisen tuomion, sitoen heidät pysyvästi velkavankeuteen.

Kukaan ei kuitenkaan voinut osoittaa, että heidän toimillaan olisi aiheutunut suoraa vahinkoa tekijänoikeudet hallitseville tahoille. En minäkään wareta muuta kuin sitä mitä on tarjolla ja jos ihan totta puhutaan, 99% siitä on roskaa joka kohtaa delete -napin hyvin aikaisessa vaiheessa.

Sen sijaan jos löydän jotain mistä oikeasti pidän, pyrin etsimään siitä alkuperäisen kopion hyllyyni.

_____________________________________________________________________________________

Olen Piraattipuolueen Varsinais-Suomen vaalipiirin kansanedustajaehdokkaana 2011. Jos tuet ajatusta kansanvallasta, liity toki kampanjani Facebook-fanisivulle

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi

Mutta jos piratismi on tehty vaikeaksi, eikö teidän piratistien pitäisi pikemminkin huolestua?

Mitä te nyt oikein haluatte, vapaata musiikin ja elokuvan levitystä vai ei? Toiseksi, millä takaisitte näiden jatkuvuuden, siis amatöörituotannon lisäksi myös ammattimaisen, eli millä rahoittaisitte taiteilijoiden elämän?

Mikäli olen ymmärtänyt oikein, piraattipuolue ei ole mikään sosialistipuolue, joka ajaisi taiteentekemisen rahoittamista verovaroilla. Jos taas kannatatte vain markkinoihin ja myyntiin perustuvaa toimeentuloa taiteilijoille, muuttuu tarjonta luonteeltaan konservatiiviseksi varman päälle tekemiseksi, ja kehitys jämähtää niille sijoilleen. Jos olette toista mieltä, perustelkaa.

Alan ihmisenä olen yrittänyt perehtyä tavoitteisiinne mielestäni ennakkoluulottomasti, vaikkakin asianosaisena, mutta en oikein löydä logiikkaa ja pitkäjänteisyyttä linjastanne.

Käyttäjän k4rv1n3n kuva
Tapani Karvinen

Kukaan piraateista ei halua taiteen tekijöiden voivan huonosti tai tuotantoalan kuolevan. Samalla kuitenkin vastustamme veronkaltaista kasettimaksua ja terrorisakkoja, joilla tuotantoyhtiöt yrittävät saada piratismin kuriin - vaikka heillä ei ole todisteita siitä, että waretus olisi vaikuttanut heidän tulokseensa.

Kannatan siis taiteen tekijöiden maksupolitiikan uudistamista kulutuslähtöiseksi. Ratkaisu on mikromaksut yksityisen kulutuksen osalta, sen sijaan tekijänoikeusjärjestöjen pitäisi keskittyä ainoastaan julkisen kulutuksen rahastamiseen.

Tilanne on sinällään monimutkainen, että taiteen tekijöitä on moneen lähtöön, eikä kaikille sopivaa yhtenäistä järjestelmää mielestäni voida rakentaa. Leffat, musiikki ja softat on waretettavissa, sen sijaan taulut, näytelmät ja patsaat ei.

Jos teosta ei voi kopioida, yleensä tekijä saa vähintään kohtuullisen palkkion yksittäisestä teoksesta. Kopiot vuorostaan ovat heikkolaatuisia verrattuna tuoreimpaan formaattiin, joten alan leffa/musiikkialan harrastaja yleensä etsii sen blu-rayn tai LP:n haluamastaan teoksesta ja maksaa siitä koko tuotantoketjulle. Waretetuista teoksista vain harva säilyy kovalevyllä testikierrosta pidempään.

Lisäksi hyvitysmaksun periminen ns. laittomasta toiminnasta on yhtä absurdia kuin sen periminen tasapuolisesti, riippumatta siitä mihin tallennusmateriaalia käytetään. Se myös takaa huonoista teoksista koituvien tappioiden hyvittämisen, jolloin vastuu tuotteiden laadusta heikkenee. Tästä kertyy myös alan suurin ekoteko, DVD- ja CD-levykasat kaatopaikoilla.

Samalla tekijänoikeusjärjestöjen lobbarit mahdollistavat piratisminvastaisuudellaan myös sananvapautta rajoittavien käytäntöjen ja lakien laajenemisen uusille alueille. Tätä kenenkään ei pidä hyväksyä.

Olen piraatti, koska olen taiteen tekijän puolella ja haluaisin heitä kohdeltavan tasapuolisesti. En myöskään voi hyväksyä nykyistä trendiä; ihmisten elämän tuhoamista terrorisakoilla ilman konkreettisia todisteita aiheutetusta vahingosta tai sananvapauden rajoittamiseen tähtäävien käytäntöjen leviämistä näin informaation kultakaudella.

"Jos taas kannatatte vain markkinoihin ja myyntiin perustuvaa toimeentuloa taiteilijoille, muuttuu tarjonta luonteeltaan konservatiiviseksi varman päälle tekemiseksi, ja kehitys jämähtää niille sijoilleen."

Todellinen taide ei nähdäkseni voi muuttua konservatiiviseksi, silloin kyse on kulutustuotteesta ja sitä pitäisi kohdella sellaisena. Ts. Britney Spears on ylipalkattu. Sen sijaan taiteilija saa palkkansa keikoilta tai myydessään teoksensa joita on vain yksittäinen kappale.

Jos kyse on teoksesta joka voidaan levittää digitaalisessa formaatissa, useita toimivia ratkaisuja tasapuoliseen palkitsemiseen on olemassa, kuten muutamat kokeilunhaluiset ovat osoittaneet (esim. Muse - In Rainbows ja StarWreck, jotka molemmat myivät hyvin vaikka teos oli laillisesti ladattavissa).

Myönnän että ajamani asia kaventaa tekijänoikeusjärjestöjen valtaa ja myös heidän tulostaan. Mielestäni tämä on hyvä asia ja tasoittaa alan kilpailua. Tuotantoyhtiöistä tai todellisista taiteentekijöistä en ole huolissani.

Olet alan toimija. Avaisitko omaa kokemustasi siitä, onko tekijänoikeusjärjestöjen teille tilittämä osuus kuinka kohtuullinen suhteessa yksittäiseen tehtyyn tuotokseen?

Käyttäjän jannekuusi kuva
Janne Kuusi

Avaan mielelläni.
Olen käsitellyt tuota hyvitysmaksuasiaa blogissani:
http://jannekuusi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/61894-e...

En ole kulttuurityöntekijänäkään hyvitysmaksun puolestapuhuja, vaan kannatan kulttuurin tukemista mieluummin verovaroin.

Ei minulle kannata perustella hyvitysmaksun järjettömyyttä ja epätarkoituksenmukaisuutta. Minua kiinnostaa taiteilijoiden toimeentulo nykyisessä ja tulevassa vapaan kopioinnin maailmassa. Ja lisäksi taiteen ja kulttuurityön jatkuminen, myös ammattilaisena.

Mainitsemasi StarWreck -esimerkit ovat mielestäni säännön vahvistavia poikkeuksia. poikkeuksia siinä mielessä, että ei tuollaisia tehdä kuin kerran elämässä, ehkä kaksi, jos StarWreckin kokoista kulttisuosiota ei saavuta. Ei näin voi toimia ammatikseen. StarWreckin tekijät toteuttavat tällä hetkellä 6 miljoonan euron projektia, eivät siis enää amatööripohjalta. Et kai sinäkään voi väittää että Vuorensolan tie olisi kenen tahansa valittavissa?

Toinen asia mitä StarWreckiin tulee, kulttimaineen se on saanut mutta tuskin se kaupaksi olisi mennyt. Kovin kummoinen tekele se ei ole verrattuna ammattimaisiin tuotoksiin. Omaperäinen ehkä, mutta kömpelö.

Et kai vain esitä, että StarWreck olisi hyvä elokuva vain sen vuoksi, että sillä oli paljon katsojia netissä?

Käyttäjän k4rv1n3n kuva
Tapani Karvinen

Verovaroin kustannettu kulttuurin tuottaminen on minunkin mielestäni parempi vaihtoehto kuin nykyinen järjestelmä. Tuotannon ulkopuolelle sellaisessakin mallissa tulee jäämään useita tahoja.

Tässäkin on helppo kääntyä perustulomalliin - jos elinehto ei ole taiteen huima menestys, taidetta on helpompi tehdä. Jos sitten lisätuloja taiteen kautta kertyy, veroton tuloraja tulee olla riittävän korkea, että sillä pystyy vaurastumaan edes sen verran, että se omistusasunto saadaan maksettua.

StarWreckin dvd-painosten myyntiä on varmasti edistänyt leffan kulttimaine, missä enemmän on painoarvoa sillä millaisilla resursseilla leffaa tehtiin, kuin se millainen tulos oli. Käsittääkseni porukka kuitenkin sai omansa projektista pois moninkertaisesti - mikä sinänsä kertoo onnistuneesta myyntiartikkelista.

Paras esimerkki SW ei tietenkään ole, mutta noita esimerkkejä kun on hyvin laihanlaisesti. Tuotantoyhtiöillä ei ilmeisesti ole uskallusta lähteä mukaan mikromaksukokeiluihin ja digilevitykseen, mm. lainsäädännön ja tekijänoikeusjärjestöjen lobbauksen vuoksi.

Samalla kannalla kuitenkin olemme, vaikka termit ja tuen kohde kenties hiukan erilainen on: veropohjainen malli myös taiteen tukemiseksi, perustulo.

Toimituksen poiminnat

Sivut